Kattauksissani käytän paljon mukeja. Erilaisia. Kapeita ja korkeita. Tasapohjaisia tai pohjaa kohti kapenevia. Pieniä ja siroja sekä vähän kookkaampiakin. Mukeja hankkiessa niihin ei kuulu aluslautasia. Muki on vain muki.
Mutta vuosien varrella olen hankkinut kaappiin eri astiastoista, usein poistomyynneistäkin, pieniä, halkaisijaltaan ehkä 13-senttisiä minilautasia tai -kulhoja ja käytän niitä aluslautasina. Muki aluslautasineen antaa vaikutelman kuppiparista. Kuvassa aluslautasena on minikulho, joka sopii erityisesti kapenevalle mukille. Niitä on pino keittiön pöydällä käyttövalmiina lähes kaiken aikaa.
Koska meillä on tapana kattaa pöytään ruokalautasten viereen valmiiksi muki alustoineen, siis "kuppipari", jälkiruokateetä varten, on hyvä, jos aluslautanen vie mahdollisimman vähän tilaa. Arkena varsinkaan pöytä ei ole suuruudella pilattu. Ja oltiinpa sitten maalla tai kaupungissa, olipa sitten arki tai sunnuntai, jälkiruoaksi juodaan teetä. Kaktusteetä, Assamia, Afternoon-teetä, mitä milloinkin.
Kevätkesällä satuin kuulemaan radiosta Kultakuume-nimisen lähetyksen, jossa tunnettu suomalainen
keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundström puhui astian merkityksestä aivan tavallisessa arjessa. Hän näki astian merkityksen suurempana kuin taulun merkityksen! Perusteluna oli, että astia elää sun kanssa joka päivä, ja että saat pitää sitä kädessäsi ja kosketellakin sitä.
Taiteilija puhui myös siitä, miten kahvikuppi tuo rauhan! Muki liittyy kiireeseen, mutta kahvikuppi vaatii kattauksen. Kupille etsitään aluslautanen ja istuudutaan oikein pöydän ääreen nauttimaan juomasta ja rauhoitutaan. "Siksi kuppi on parempi kuin muki!" kiteytti taiteilija sanomaansa.
Olin kovin iloinen kuulemastani ohjelmasta! Pidän valtavasti astioista juuri siksi, kun ne voivat olla mukana arjessa kaiken aikaa. Saa taiteilla niiden kanssa enemmän tai vähemmän ihan joka päivä.
"Tasapaksu" muki vaatii tasapohjaisen asetin.
Kynttilänalunenkin voi toimittaa aluslautasen virkaa
Pieni sydänlautanen luo kattaukseen lämpimän tunnelman. Sopii erityisen hyvin joulunaikaan, syntymäpäivään, ystävänpäivään... ja toki arkeen: jokainen päivähän on myös ystävänpäivä!












