Tammikuisia kattauksia

                Loppiaisena katetaan vielä jouluisin mielin omena-astiastolla. Pöydänkulmalle aseteltu pitsinen      

                liina, yksi suosikeistani,  tuo ripauksen juhlavuutta kattaukseen. Pyhien jälkeen  omenakoristeiset   

                astiat vaihdetaan aiheeltaan keväisempiin. Ajatus suuntautuu jo innolla kevääseen, vaikka talvi    

                oikeastaan vasta alkoi!

                                 Kuppien alustoina on tällä kertaa tavanomaisten lautasten sijaan 
                                                             Pentikin "sydänkulhot".

            Joulua valmisteltiin tavalla tai toisella lokakuisesta YK-päivästä lähtien parin kuukauden ajan. 
            Hyvä niin! Ja vaikka kuinka teki mieli vaihtaa kevääseen, tuntui punasävyinen liina
            edelleenkin lämmittävän mieltä näin lumisateiden keskellä. Siis liinaa ei vaihdettu, mutta valitsin         
            kello viiden teelle oheiset kupit - tosin punasävyiset nekin. Mutta pidin niistä. 
          

                                           Kevättä odotellessa kello viiden tee maistuisi varmaan
                                                                  näinkin katettuna.

                                    Tuliaisena saatu pieni norjalaiskeiju luo ympärilleen herkkyyttä
                                                         ja lämpöä  näin talven keskellä.                
                                 

                           Kookkaat tummanpunaiset viinilasit ovat olleet koko joulunajan erillisellä
                          "herkkupöydällä" tärkeässä tehtävässä: pähkinöiden, kuivattujen hedelmien ym.
                           jouluherkkujen tarjoiluastioina.
                           Joulun jälkeen lasit pääsivät keskelle kaitaliinan somistamaa jykevää ruokapöytää 
                           vielä kerran ihailevien katseiden kohteeksi ennen niiden kaappiin siirtämistä.
                

             

                                  Tarjoilukulhoina palvelleet punareunaiset, osin jouluaiheiset kulhot  
                                               lautasineen pääsivät viinilasien juhlavaan seuraan.             

Kimallusta uudenvuoden kattaukseen

Uudenvuoden aattoillan kattaukseen halusin luonnollisesti tuikkuja. Mahdollisimman monta. Pöytäliinaa en laittanut ollenkaan, joten tuikut heijastuisivat osin myöskin kauniilta tummalta puupinnalta. Hennot "hopeiset säleet" toivat sopivasti kimallusta kattaukseen näin uudenvuoden kunniaksi. Hopeanväriset paperiservietit  taittelin  tavanomaista juhlavammin. 

                    Lautaset hohtivat valkoisuuttaan, alimpana kookas gourmet-lautanen, sen päällä
                    neliömallinen salaattilautanen. Pienikokoinen syvälautanen sai kunnian kantaa paperi-
                    servietistä kietaistua kukkakoristetta, jonka viimeistelin "hopeasäleellä".

                      

                                               " Hopeista sälettä" oli myös lasien alustoina.

                                                
                                                      Sälettä riitti teekupin asetillekin.

                                    Aterimien reipas kannattelijakoira sointuu hopeansävyiseen
                                                                              kattaukseen.
                                      

                                                Kattausta valmistelin jo päivällä valmiiksi.
 

                       Tavanomaisesta poiketen myös krysanteemit saivat ylleen hentoa "hopeista sälettä",                               
                      

                                    Hämärä laskeutuu vähitellen kietoen alleen kaiken mahdollisen.
                                          Tuikkujen suoma valoisuus on kuitenkin voimistumassa.

                                       Hyvää  Uutta  Vuotta  2012 !